Tekijä: suesusi

Tänään siis on tiistai. On sadellut niinkuin eilenkin mutta lämpöä +21. Ihana ilma, kosteaa mutta lämmintä. Kävin eilen illalla uimassa mutta tänään en ehtinyt,koska Petu oli päättänyt ,että mennään nyt meidän leirintä-alueen ravintolaan kun se on kerran auki. Niitä päivä meni lenkkeillessä ja sadetta pidellen .

Sitten oli aika lähteä ravintolaan. Mä menin edeltä ja valitsin yhden kahden hengen pöydän. Onkos teillä Reservation kysyi tarjoilijamme. Petukin saapui paikalle ja saimme jäädä. Oltiin ihan ihmeissämme uusina asiakkaina (muut talvehtijat ovat tietty tietoisia miten toimitaan vuosien kokemuksen jälkeen). Meidän vieressä olevat mukavat Englantilaiset olivat tulossa myös ,mutta valitsivat sitten take awayn kun tarjoilija sanoi, että myöhemmin löytyy pöytä.

Saatiin sitten meidän ruuat eteen. Petu kysyi ,että syövätkö Kreikkalaiset todella näin paljon😱koska oltiin ihan täynnä. Mutta pääasia oli, että saatiin juoda viiniä😂

Jouduttiin (koirien onneksi) taas ottamaan kakkapussiin loput ruuat. Englantilainen naapurimme nauroi esitellessäni meidän kakkapussia ,että noin hekin tekevät(heillä koiria 3). Se lohduttaa hyvinkin paljon, että on muitakin jotka salakuljettaa koirille evästä😂❤️

Tästä juontaa otsikko 1 ja osa 2. Onko meille ravintolassa syöminen nyt siksi, että saa juoda viiniä vai syömisen iloa? No tänään se ei ollut syömisen iloa. Palvelu oli huonoa (joten no tippiä) ruoka oli ” keskinkertaista” ihan yes muttei tee mieli enempää. Silloin mun mielestä kaikki ei ole kohdallaan. Sen tietää ainenkin kaikki ravintolassa töissä olleet ja varmasti muutkin. Jollet jää vatsa pinkeänä kaipaamaan jotain ,edes uutta käyntiä niin se ei ehkä mennyt niinkuin piti.

No, mentiin sitten kaupan kautta ja ostettiin puolitoistalitraa valkkaria 6.20€(kaupasta saa 3.20€) ja mentiin autolle kaatamaan tytöille annokset kuppeihin.

Eli tänään oli vastaus

Viini voitti ja ruoka jäi kakkoseksi. No huomenna on kotiruokaa ilman viiniä🤷‍♀️😂

Meidän leirintä-alue on alkanut talvehtimaan ja sen johdosta ravintola on auki ti-to. Mehän tultiin tänne viime perjantaina ja oltiin kovaa kyytiä menossa raflaan syömään niin jopas tuli pettymys koska se oli kiinni.

Onneksi tästä paikasta on 2km kylään ja fillarillahan sen polkaisee vauhdilla.

Sunnuntaina meillä oli sellainen ilta. Hypättiin pyörien selkään ja kurvattiin paikalliseen Italialaiseen jonka omisti Italialainen ja henkilökunta oli Italiasta . Forza Napoli luki seinällä ja kaikki oli🤷‍♀️no italialaista eli ihanaa.
Ciao ,hän huusi saman tien kun tultiin pyörillä. Otti meidät vastaan italiaa puhuen ja tarvii sanoa, että kihisin onnesta kun sain suustani tulemaan tuota ihmeellistä ja kaunista Italian kieltä. Alkuun Bruchetta(paahdetut leivät jonka päällä tomattihakkelusta ja valkosipulia sekä tietty oliiviöljyä). Jumankauta ,että oli hyvää. Valkosipulia ei säästelty ja kaikki oli vain just perfetto❤️

Pääruokana oli Petulle pasta carbonara ja mä söin penne alla pompdori. Valkkaria puoli litraa ja jälkkäriksi Limoncellot. Ja hauskaa siellä oli

Italiaano katsoi meidän pyöriä ja totesi niitä loistavaksi koska eivät ole sähköpyöriä. Haki viereen omansa ,keltaisen maastopyörän(tosin jäykkäperäisen) meillähän on täysjoustot🤷‍♀️👌ja sitten keskusteltiin, ettei pyöräilyksi voi kutsua sähköpyöräilyä. Jos haluat kuntoa niin se on tavallinen pyörä , päivitteli signor.
Sieltä sitten pyöräiltiin takasin autollemme. Ja Camping alueella oli vielä kauppa auki niin tottakai me oman onnemme Virtaset ostettiin Ouzo pullo. Hauskaa oli pullon loppuun asti jonka jälkeen alkoi keskustelu isolla Koolla.

Päätettiin sitten seuraavana päivänä, että tästä lähtein viiniä menee vain jos syödään ulkona/tai viikonloppuisin.

Tänään oli kävelyä (kuten joka ikinen päivä) tyttöjen kanssa. Sain napsittua muutaman kuvankin.

Eilen saavuttiin tänne Peloponnesoksen kärkeen leirintäalueelle joka on koko talven auki. Täällä nimittäin leirintäalueet sulkevat ovensa syys-marraskuussa yleensä ottaen.

Ensin meille sanottiin , ettei ole tilaa. Mutta kun älysin esittää asian niin ,että olemme ehkä jopa maaliskuun loppuun niin silloin takahuoneesta kuului miehen ääni. Hän haistoi hyvät rahat ja lähti kiertämään aluetta mihin laittaa meidät. Paikka löytyikin, eli olemme nyt jonkun toisen paikalla ja odotamme koska joku lähtisi johon me pääsemme.

Tämä on kyllä meille ihan hyvä paikka vaikka koko ajaksi mutta tähän ei vaan saa meidän uutta Puolan ostosta eli telttaa pystyyn. Ei kyllä olla sitä testattukkaan käykö se edes meille😂🤷‍♀️

Ihmiset täällä ovat todella ystävällisiä. Henkilökunta on ihan huippua ja muut leiriytyjät myös. Paljon koiria (ja kissoja) englantilaisia sekä saksalaisia.

Tänään oli pilvisempi päivä niin käveltiin tyttöjen kanssa kylään johon on 2km. Tuli mukava päivälenkki. Ainoa, että meillä ihmisillä on selät kipeät niin meillä ei ollut ihan niin mukavaa kuin tytöillä (paljon rapsutuksia, uusia hajuja ja kissan💩syötäväksi).

Eilen tosiaan tehtiin hurmaavan hiljaiseen ja kauniiseen kylään iltalenkki. Tavattiin muutama koira ja tytöt rakastuivat hurmaavan näköiseen (ehkä osa saksanseisojaa) poikaan.

Ennen iltalenkkiä nähtiin kun Sveitsiläisten pieni pakettiauto leiriytyi meidän lähelle. Jouduttiin kaksi kertaa todistamaan kun autosta tullut rouva kyykistyi puskaan välittämättä että me nähtiin. Miten se onkin niin ihmeellistä? Miehet kuseksii mihin vain mutta sitä ei odota naiselta…

Ja varsinkin kun tulee mieleen,että oliko hän 💩 josta aletaan saada tarpeeksi🤬

Aamulla lähdettiin sitten liikkeelle. Todettiin, että siihen ensimmäiseen paikkaan ei ehkä meidän autolla päästäkään. Joten lähdettiin kohti leirintäaluetta. Mikä sen nimi ikinä olikaan, ei miellyttänyt meitä. Alue oli oliivilehdossa (romanttista) mutta kaikki oksat raapisivat meidän auton naarmuille ,pahimmassa tapauksessa irtoaisi markiisi ja tulisi kallis leiriintyminen. Vuorokausi olisi ollut 27€/vrk. Väkeä oli paljon ja parhaat paikat (ei oksia) oli jo viety joten jatkettiin matkaa.

Onneksi jatkettiin koska on turhaa jäädä paikkaan mikä ei tunnu omalta.

Nähtiin ylhäältä käsin tuo mahtava hylky jonka ympärillä pyöri ihmisiä. On se hurjan näköinen.

Petu löysi paikan mistä saadaan vettä. Ajettiin niin kapeaa ja niin mutkaisaa tietä, että tähänastiset tiet ovat sittenkin valtaväyliä😂 ajateltiin (eli toivottiin) ,että tie on yksisuuntainen. Kukaan ei tullut onneksi vastaan ja löydettiin kirkko joka ikävä kyllä oli suljettu mutta sen pihalta sai vettä. Vieressä oli myös upea linnoitus mutta sen portti oli suljettu kettingillä.

Päästiin lopulta polkuajelulta pois ja löydettiin tämä hurmaavan ihan ranta. Tytöt uivat kuin merihevoset konsanaan ja me katsotaan uimista sitten huomenna.

Nyt katsotaan kun aurinko on laskenut , koska kylissä syttyy valot.

Tänään oli aika rankka päivä. Herään nykyisin yöllä ja viime yö valvoin muutaman tunnin miettien isääni. Ehkä tämä joskus helpottaa.

Kalinixta❤️

Käytiin vielä tässä hurmaavassa kylässä iltakävelyllä ja kuvailemassa kaikkea ihanaa.
Tavattiin taas kissoja (joita haukutaan innoissaan) ja parit vapaana kävelevät koirat. Olivat kyllä pannat kaulassa. Komea poika hurmaantui meidän blondeihin ja näytti näitä tyttöjäkin kiinnostavan❤️

Tultiin sitten eilen kolmen tunnin ajon jälkeen tänne. Välillä navigaattori käännytti meidät sellaisille teille ,ettei sieltä selviäisi polkupyörälläkään😂

Mentiin lopulta maksullisille teille ja kuten aina niin kyllä maksettiin. Täällä menee tosi paljon tietulleihin rahaa, mutta jos lähtee tällä meidän pienellä Sallilla taiteilemaan pikku kyliin ja pienenpienille kujille niin on helppo ratkaista asia valitsemalla tietullit.

Maksullisessa tiessä on se hyvä puoli ,että siellä on säännöllisen välein ilmainen WC. Sinne saatiin nytkin kipattua meidän kempsa. Lisää vettä saatiin tankkauksen yhteydessä Shelliltä ja taas oltiin valmiita yöpymään puskaparkissa.

Pienempien teiden varsilla on sitten hedelmien myyjiä. Oli ihana pysähtyä ja ostaa mummolta juuri poimittuja appelsiineja ,ihania makeita rypäleitä, pieniä , suloisia kurkkuja ja tomaatteja sekä vihreitä pieniä paprikoita.

Saavuttiin sitten meidän tulevaan yöpaikkaan. Upeat hiekkatörmäät ja meri alla. Liian lähelle reunaa ei kannata mennä. Kylä oli kaunis ja aivan hiljainen. Lukuunottamatta kulkukoiria joita juoksi pari meidän perässä kun oltiin lenkillä. Talot ovat uusia ,luulenpa että tämä on jonkinlainen lomakylä mistä ihmiset vuokraavat asunnon.

Nukuttiin hyvin ja aamulla herättiinkin ihanaan lämpöön. +18 oli mittarissa kun lähdin tyttöjen kanssa lenkille. Tämä päivä onkin mennyt peitolla makaillessa ja vuohia seuratessa. Nähdään nimittäin iso lauma vuohia ja paimen ja koiria aika lähellä meitä.

Eilen oli täysikuu ja sitäkin piti ihailla. Mutta ei siitä saa ikinä sellaista kuvaa kuin miltä se todella näytti.

Huomenna lähdetään puolen tunnin matkan päähän niemen kärkeen.

Eilen lähdettiin matkaan leirintäalueelta ja uusi kohde oli valittu Park 4nightista. Petu ajoi,koska mun kantti ei kestäisi. Kyllä silläkin meinaa jännät tulla housuun aika usein. Lähdettiin ajamaan läpi kylän. Tiet ovat kapeita ja autoja pysäköity kummallekin puolelle. Mutta jotenkin siitä sotkusta selvittiin. Sitten lähdettiin kiipeämään vuorille. Auto hirnui kuin vanha Ferrari ja me istuttiin valkoisina kuin lakanat. Välillä oli 10%lasku, tiukka mutka ja sit taas kiivettiin ja rukoiltiin. Lopulta lähdettiin tosiaan alaspäin niin että moottori huusi😂🙈

Päädyttiin vielä muutamat erittäin tiukat kaarteet koukaten uimarannalle. Mentiin parkkipaikalle ja noustiin autosta koko neljän kopla. OMG, mikä 💩haju. Se oli täynnä ihan sitä itseään ja vessapaperia🤮

Takasinhan pääsi vain samaa tietä ja taas mentiin. Otettiin uusi kohde pieneen huvivenesatamaan.

Päästiin kuitenkin tänne satamaan ja kyllä kannatti tulla. Niin ihana pieni kylä. Kaksi hotellia ja olikohan neljä ,viisi ravintolaa. Ja kirkko, jossa käytiin sytyttämässä kynttilät lähteneiden muistoksi💔❤️

Iltasella hipsittiin syömään ravintolaan. Herranjestas me syötiin. Oli pasta bolognese, kesäkurpitsapallerot ja grillattuja sardineja sekä lämmintä leipää. Ja palan painikkeeksi 1/2 litraa valkkaria.
Ravintola oli tietenkin perheravintola. Osa sukua istui syömässä ,tytär tarjoili, äiti vahti ja lapset juoksenteli. Lisää sukua valui paikalle. Tytär otti meiltä tilauksen ja toi leivän. Äiti tuli parin minuutin päästä perässä leipä kädessä. Selitys oli varmasti hyvä kun vaihtoi leivän eli otti korista pois tytön tuoman ja laittoi siihen omansa. Se oli lämmin joten ehkä tyttö toi meille kylmää leipää ja mamma vaihtoi parempaan.

Ruoka oli hyvää ja sitä oli tosiaan paljon. Paikalle saapui iltasella ravintolan isäntä englantilaisten purjeveneestä (seurasimme tarkkaa mitä satamassa tapahtui ). Hän saapui meidän pöytään ja kysyi saako tarjota meille lisää viiniä. Petu yritti vastustella mutta minä sanoin, että jos jotain tarjotaan niin se otetaan vastaan tai ollaan moukkia.

Niin me sitten juotiin toinenkin 1/2 litraa😂ja raahauduttiin autolle. Vietiin tytöt pikku lenkille ja sänkyyn. Ai niin, laskuhan oli peräti 30€😱

Tänään on ollut pilvistä ja 24 lämmintä. Käytiin juuri moikkaamassa ravintolassa istuvaa sukua ohimennen kun kävelytettiin koiria. Ihana ilma vaikka on pilvistä ja ihana kylä.
Huomenna sitten matka jatkuu eteenpäin…

Eilen onnistuttiin nostamaan rahaa automaatista🍾 yes, tuli hetkeksi voittajan fiilis. Käveltiin hikisenä alas kylään linnalta ja takaisin ylös.

Sitten olikin aika jatkaa matkaa. Oltiin päätetty käydä Evianin saarella koska se sijaitsee ihan mantereen vieressä. Pienen pieni silta vei meidät sinne. Tosin ennen sitä oli jännittäviä ja ylenpalttisesti sydämen sykettä kiihdyttäviä liikenneympyröitä. Joka suunnasta singahtaa joku ja vilkkua ei tarvi käyttää ennenkuin toiminta on suoritettu.

Se mikä on musta täällä kivaa on se,että voit pysäköidä mihin vaan ja laitat hätävilkut päälle. Mekin olemme jo oppineet sen:))

Löydettiinkin oma pikkuinen kiviranta jossa vietimme kaksi yötä. Meidän lempparihuvitusta on odottaa ja katsoa kun aurinko laskee ja tulee pimeys. Sitten katsotaan minne syttyy valoja. Vaikka päivällä näen vastapäätä vuoria niin vasta pimeällä näkee asuuko siellä ketään. Ja eilenkin istuttiin ,pilkkopimeässä ja karmeassa tuulenmyräkässä, aaltojen pauhatessa vahdittiin kuin haukat naapurivuorten valojen syttymistä.

Aamulla otettiin ensin aurinkoa mutta koska suuri ryhmä pilviä päätti tulla pilaamaan sen ilon niin hypättiin autoon ja laitettiin suunnaksi Korintin kanava .

Tietullit ja niitä riittää. Se on ihan uskomatonta ja meillä se sujuu jo vallan mallikkaasti. Mutta kuvittele (kuka muistaa Tyttökullat-telkkarisarjan? Vanhin mummeleista sanoi aina: Picture, Sisily in 1928…)

Eli tietulleihin ajetaan 100km/h. Eli tiputetaan 20 tai 30 km vauhdista pois ja kaahataan tullille. Kaistoja ei ole vaan tuijotetaan ylöspäin olevia kuvia. On sininen kaista missä maksat rahalla ,on keltainen kaista jossa maksat kortilla tai heität pussiin kolikoita ja oransseja kaistoja joihin ajat jos sulla on joku elektroninen vimpain mukana. Kaikki siis tsuumailee silmä kovana mihin autonsa kanssa sinkauttaa. Ihme, ettei pelti rytise. Tänään todistettiin meidän painajaista jos ajaa väärään kaistaan. No siinä sitten kateltiin kun poika veti kylmänviileästi pakin päälle ja tuli meidän kaistalle.

Sitten kun maksusta on selvitty jokainen omasta pilttuusta ryntää radalle. Kaistoja ei edelleenkään ole merkitty joten kuka on nopein sinkauttaa vasemmalta oikealle ja toiset toiseen suuntaan. Toisaalta ,eivät Kreikkalaiset muutenkaan välitä kaistoista ja eihän niitä Suomessakaan talvella näe niin intte så någo nuugaa🤷‍♀️

Ajettiin myös autokoulun ohi. Siinä oli sellainen aidattu alue jota ajettiin ympäri. Mietittiin, että sittenkun kokelas osaa ajaa aitauksen sisällä 100km/h niin se päästetään motarille ja saa valmistujaislahjaksi ajokortin.

No hengissä selvittiin kaikesta jälleen kerran. Petu ajoi kuin Vatanen konsanaan ja huiski ratissa kuin muinainen Kreikkalainen ja minä puristin käsilaukkua sylissä ja tein ristinmerkkejä.

Otettiin kohteeksi leirintäalue Camperstop Olivetree joka on Archaio Limani nimisellä alueella. Paikka on uusi ja tosi siisti. Paikat on päällystetty valkoisella kivellä jota alettiin heti miettimään meidänkin kotipihaan valoistuttamaan pimeyttämme.

Maanviljelijä huristaa tossa vieressä traktorilla ja levittää ilmeisen selvästi jonkun eläimen 💩koska hajua on silmiä kirvelevä. Vieressä on myös maatila jossa lammaskoirat haukkuvat ja pienet bäät ja määääät huutelevat. Nyt ollaan rähjätty naapurin Saksan paimenkoiralle ,yhdelle kulkukoiralle ja ohikulkevalle Rhodesiankoiralle. Eli kaikki tietää, että suomalaiset ovat saapuneet.

Ja sitten nähtiin tuttujakin. Pariskunta Saksasta. Oltiin samaa aikaan Camping Venezuelassa ja nyt he ovat matkalla Kalamataan. Sinne alaspäin meilläkin matka jatkuu.

Ystäväni Jouni alias DäDä laittoi vinkin kuunneltavasta biisistä. Esittäjä Jesus Etc ja kappale wilco. Oli niin kaunis ja etsin Googlesta sen lyrican. Kyyneleet vain valuivat ja taas sai Petu etsiä mulle paperia.

Muistakaa elää jokainen päivä kuin se olisi viimeinen❤️

Edellinen yö satoi aika tasan tarkkaan paljon. Aamulla sadetakki heiluen ja koirat silmiä siristellen (tarvitsisivat lippalakit) menimme aamuasioille ja roksit vettä palasimme. Toimintasuunnitelma oli selvä. Eteenpäin vaikka miten sataisi ja kohti Evian saarta.
Pakattiin leiri kokoon, halasimme ihanaa emäntää ja lupasimme palata.

Totesimme, että tämä olkoon päivä kun nostamme käteistä automaatista. Se pelottaa mua ihan älyttömästi. Olen aivan varma, että se hirviö syö korttiin ja mitäs sitten tehdään. Siinä olisi naurussa pitelemistä jollei olisi yhtäkkiä korttia millä pelata. Me myös tykätään käyttää käteistä eli cash money.
No, paikallistettiin automaatti ja kas niitä olikin kaksi melko lähekkäin. Me tavallisen elämän sankarit mentiin reippaasti ja Petu työnsi korttinsa sisään ensin. Millä kielellä haluat palvelua? Koska Suomenkieltä ei voi valita 🤷‍♀️😂niin otetaan sitten englanti. Siihen asti menikin hyvin. Ruutuun lävähti neljä eri englanninkielistä saraketta. Yksi oli: muuta PIN koodiasi ja loput kolme…🤷‍♀️ sama kun olis lukenut hebreaa. Toinen automaatti sanoi samat asiat. Juostiin paniikissa pois. Heidi olisi sanonut,että ei missään nimessä kannata kysyä apua😂( Heidi tietää nämä jutut). Heidistä ei sen enempää tällä kertaa.

Laitoin sitten viestin Katjalle joka raukka yritti arvailla mitä automaatti puhui meille (kuvaahan siitä näytöstä ei ehtinyt ottaa kun juostiin karkuun).

Sitten Petu keksi idean, kysy siltä sun parhaalta ystävältä. Sehän on, kiitos Teemun ChatGPT. Hän tiesikin tomerasti mitä sanoa ja yritetään sitten uudestaan joku päivä.

Käyttiin myös kaupassa, Lidl ,yllättävän lähellä. Kuten aina, niin taaskin unohdettiin ottaa ostoskärry ulkoa. Petu käski mun juosta ulos kun joku tulee sisään. Minähän juoksin ja juoksin myös samantien takasin, koska varashälytin alkoi soimaan😂 onneksi katsoivat vaan meitä idioteiksi eivätkä vaivautuneet tekemään ruumiinetsintää eikä muutakaan kaivamista🙈

Ostokset suoritettua löysimme tämän paikan missä olla yötä. Ihan vastapäätä on Evia. Olemme kadunvarressa ja yläpuolella linna. Ja luoja tämä tuoksu. Onko se pinja vai mikä. Nuuskittiin Pinjaa mutta ei, ei avaudu meille tämä mausteinen tuoksu, vähän kuin Rosmariini mutta ei sinne päinkään😂olen varma ,että se on pinja ja silläsiisti.

Tässä sitten yötä ja huomenna sillan yli Evialle. Täällä lämpötila +18 ja pilvistä.

Tämä kirjoitus on omistettu mun rakkaalle isälle joka päätti lähteä taivaan portteja kolkuttamaan. Hän sanoi aina minulle ,että reissaa. Lähde Suomesta ja näe maailmaa. Parempi myöhemmin kuin koskaan mutta matkalla ollaan. Iso, ,iso halaus hänen puolisolle Pirjolle sekä myös minun äidille. Isi oli rakastettu koko elämänsä loppuun asti💔😭❤️

Nuku rauhassa isi. Älä huoli, me pärjätään kaikki. Sinua ikävöiden❤️

Tänään on Petun synttärit ja hän sai valita mitä tehdään. Kuulostaa mukavalta , jopa romanttiselta mutta aamun aloitus oli kaikkea muuta.
Lähdin tyttöjen kanssa aamulenkille ja Petu jäi aamupalan tekoon niinkuin jokaikinenaamu. Rannalla tajusin, että perkules nyt unohtui onnitella sankaria. Eihän se ole suotavaa. Palasimme siis vauhdilla ja ehdinkin onnitella. Otin sitten puhelimen käteen ja siellä oli huonoja uutisia suvulta. Soita sinne ,soita tänne. Puhelimesta akku loppu ,johtoja joita on miljoona plus kaksi enkä ikinä muista mikä on mihinkin. Lopulta oman elämän Virtaset ottivat taas yhteen eikä seesteinen ,rakkaudentäytteinen päivä tuntunut alkuunkaan mukavalta.

Viime yö meni myös mulla päin honkkelia. Taisin mainita ,että olemme maalla ja naapurissa on ankkoja, kanoja ja kukkoja ja koiria. Koiriahan täällä on melkein jokaisella matkailu/retkeilyautolla plus leirintäalueen pitäjällä sekä naapureilla. Alkuyön messusivat koirat. Oli sellainen rähinä ,että mietin kenen kanat ovat vaarassa. Onko siellä kettu vai hämärämpi tyyppi naamio naamalla🤔 siinä sitten nautiskelun luonnon äänistä ehkä jopa välillä nukahtaen kunnes 04.15 tuli herätys. Kukkokiekuu!!! Ja täällä aidan takana on selvästi kaksi kukkoa koska heillä on erilaiset äänet. No ,nämä sankarit kiekuvat aina peräkkäin. Ja se tosiaan alkoi aamuyöllä ja loppui kun noustiin tähän päivään🙈🇬🇷😍

Aamiaiset kitusissa ja kaikki soitot soitettuna lähdettiin rannalle. Tytöt jäivät autoon nukkumaanja kun palattiin niin Siiri oli hereillä mutta Sohvi kanttuvei.

Tehtiin pitkä lenkki tyttöjen kanssa ja vanhempi punakuono ui ihan uimisen ilosta. On niin ihana katsoa kun mummo on onnellinen❤️ Sohvi haki muutaman kerran kepin mutta korkeat aallot alkoivat pelottaa.

Päivä päättyi iltaan ja tavernassa syötiin itsemme ähkyiksi kuten eilenkin illalla. Tsatsikia, kesäkurpitsapalleroita, kreikkalaista salaattia ja hampurilainen (joka on kreikassa pelkkä jauhelihapihvi ranskalaisilla). Siihen vielä 1/2 l viiniä,litra vettä ja leipä ja lasku 32€

Huomenna matka jatkuu. Minne ? Sen tietää vasta kun pysähdytään.