Siivouspartio liikenteessä

Tänä aamuna herättiin kauniiseen auringon paisteeseen. Aamukävelyllä käytiin katsomassa kissoja. En muista olenko maininnut meidän alueen vieressä noin 100m päässä on erittäin viehättävä kaksikerroksinen talo josta voi vuokrata huoneen tai apartementtoksen. Rouva joka pitää sitä rakastaa kissoja joten kaikki hylätyt kissat asuvat myös siellä. Sohvi kiskoo lenkillä sinne ja siinä me sitten seistä tollotetaan kissoja. Eli katselemme kissavideoita😂

Aamupalan jälkeinen lorvinta loppui siihen kun Nectarina toi minulle saapuneen paketin. Jeee, tilasin Puhdistamosta magnesiumia ja niillä meni kaksi viikkoa saapumiseen. Eli nopeammin tuli kuin kortti Hangosta Espooseen👌

Päätettiin sitten lähteä siivoomaan rantaa. Kuten edellisessä kirjoituksessa ilmeni oli rankkasateet tuoneet roskia vuoristosta mereen sekä merestä rannalle.

Siinä ei kauaa mennyt kun säkki oli täynnä. Muoviroskaa. Korkkeja ,pulloja, styroksia, muovinaruja yms. Sitten nähtiin iso tynnyri rannassa mutta se oli liian vaikea pyörittää rannan toiseen päähän roskikseen joten pyöritettiin se ylös rannalta ja käännettiin pystyyn toivoen ,että joku sen korjaa.

Noin kilometri jäi siivoamatta yksinkertaisesti siitä syystä, että pussi ja kädet olivat täynnä. Raahauduttiin parkkipaikalle missä on roskiksia ja ne olivat kaatuneet myrskyn takia. Toinen niistä punnerrettiin pystyyn hammasta purren.

Rannalle tuli myös Kreikkalainen nainen lapsensa kanssa. Suloinen tyttö rakastaa koiria ja niin noin 4v pikkukaunotar sai halata enimmäkseen Sohvia. Siiri juoksi karkuun.
Nainenkin toi löytämänsä paksun köyden roskiin ja puhuttiin siitä jos jokainen ottaisi edes yhden roskan rannalta mukaan niin ne eivät joutuisi kilpikonniin, kaloihin ja mereen ajelehtimaan.

Rantapäivä lopetettiin kävelemällä takaisin lähtöpisteeseen. Siiri tietenkin meni uimaan ja repimään (taas) keltaista poijua irti. On se ihme kun ei vielä irtoa😂

Aurinko lämmitti, vesi parikymppistä. Hyvä mieli.

Eilen puhuin äidin kanssa joka iloitsi siitä ,että kohta on joulu ja pimeys lähtee kääntymään valoisaksi pikku hiljaa. Eikä kuuleman lehtiä ole enää puissa.

Täällä sitä ei oikein ymmärrä ja on melkein unohtanut. Vaikka sataa kaatamalla niin aurinko on näyttäytynyt joka päivä. Meri on lämmintä ja vaatteet kesäiset. Kaikki on vihreää. Tuoksuttelin appelsiinin kukkaa joka oli niin ihana. Ruusut kukkivat eri väreissä, yrtit kasvavat ja ruohoakin leikataan vasta nyt. Mitä sitä kesällä leikkaamaan kun ei se helteessä kasva.

Tottakai aurinko laskee aikaisemmin kuin kuukausi/kaksi sitten. Kello 18.00 on jo pimeää ja ennekuin me herätään (08.00) on jo aurinko paikoillaan.

Eilen oli surullinen hetki kun eräs Saksalainen mies hyppäsi vaunustaan ja kysyi, eikö meillä ole kaksi koiraa? Hän antoi meille avaamattoman paketin kakkapusseja. Heidän autossaan oli enää ystävän tuhkat😢 koiralla oli hoidettu borrelioosia mutta oli lopettanut yhtäkkiä syömisen. Klinikalla maha ultrattiin ja syöpää täynnä. 11vuotias oli ystävä jonka vievät takaisin kotiin. Turha kai mainita, että minä ja mies pyyhittiin kyyneleitä. Ja kun jäätiin Petun kanssa kahden niin sain oikein itkukohtaukseen . Tytöt kun ovat jo 11 ja 13 vuotiaita😭❤️

Päivä kerrallaan❤️