Lapsi vai aikuinen

Varmaan kaikki muistaa lapsena saamansa varoituksen: älä laita kieltä pakkasella metalliin. Ensinnäkin ,kuka sellaista tekisikään mutta kun siitä varoitettiin niin pitihän se tehdä. Jotkut oppii kerrasta ja jotkut ei ikinä. Muistaisin, että mä laitoin kielen matontamppaustelineeseen ainenkin kolme kertaa. Ajattelin, että asia riippuu pakkasasteesta. Jos on mieto pakkanen niin se ei jää kiinni. Jäi. Jos on kova pakkanen niin ei jää kiinni. Jäi. Turha kai mainita jääkö kieli kiinni keskikovalla pakkasella🤷‍♀️jää se.

Tai sitten jäihin meno. Älä mene heikolle jäälle. Minä ja ystäväni mentiin kansakoulussa aidan toiselle puolelle (joka oli kielletty) ja siellä oli lätäkkö jäässä. No mitä sitten, sehän on vain lätäkkö. Lumpsahdus vain ja Sue tippui vyötäröä myöten ”lätäkköön”. Siitä sitten märkänä luokkaan. En kai nyt voinut kertoa tapahtumasta koska olisin saanut jälki-istuntoa🤷‍♀️ Siinä sitten palelin tunnin tai kaksi ja kotiin. Äiti antoi kotiarestia mutta eipä sillä väliä ollut, sillä vilustuminen kaatoi mut sänkyyn.

No nyt sitten viisaana ”aikuisena” täällä Finikoundassa eteeni on osunut joka päivä oliivipuita. Olen maistanut ihan vaaleanvihreitä suoraan puusta. Herranjumala miten hirveitä. Mutta jos maistaisi tummanvihreitä🤢pakko koittaa noita vaalean mustia. Apua, minkä makuisia. Ja eilen taas yritys: pikimusta🤮. Sanomattakin on selvää, ettei suoraan puusta saatavat oliivit ole syötäviä. Mutta mut tuntien koitan taas joku päivä. Jos se vaikka riippuu puusta ja maaperästä😂

Kaktus. Kaikki tietävät, että siinä on piikkejä ja ne pistää. Mutta entä nämä ihanat kakutukseen hedelmät. Jotkut vielä vihreitä, jotkut jo tummanpunaisia. Niitähän syödään minun käsityksen mukaan. Eilen sitten kävelyllä oli pakko testata. Tartuin hedelmään ja sehän on sileä. Huusin Petulle, että tule katsomaan: Nää hedelmät ovat ihanan sileitä. Ja sen jälkeen huikkasin nopeasti, ei mitään. Antaa olla. Älä tule. No,ehtihän se sitten paikalle kysymään mitä nyt taas? Mun sormet olivat täynnä hienon hienoja piikkejä. Piikkejä mitä et näe mutta tunnet ne esimerkiksi huulilla. Siinä sitten leirintäalueelle päin kävellessä nypin niitä hampailla ja yritin syleskellä pois. Lopputuloksena mulla oli piikkejä kielessä että sormissa😂😂😂😂

Sellaista eilen sateen, myrskyn ja silti lämpimän päivän asiat. Ei sen suurempaa tapahtunut. Jännityksellä odotan tätä päivää…