Tuulinen päivä

Herättiin pilvisen taivaan alla. Lämmintä oli +16 joten varmuuden vuoksi laitoin takin päälle. Se oli virhe. Ensinnäkin heti auton takana meitä odotti 2 kissaa. Mikä huuto ja syöksy kahdelta tyttötollerilta emäntä perässä. Siinä kohtaa jos joku vielä nukkui, niin ei nukkunut enää😂 muidenkin koirat havahtuivat kissahälyytykseen ja 🤷‍♀️mitä tähän nyt voi sanoa.

Siitä sitten siirryttiin sulavasti( mummo kiskoi toiseen ja juniori toiseen suuntaan) samalla nämä kaksi edellä mainittua imuroivat kaiken suuhunsa mitä löysivät. Siinä kohtaa kun päästiin leirintäalueelta ulos niin tällä mummolla oli tuskanhiki niin päässä kuin kainaloissa😂.

Muutaman tunnin päästä koko pesue lähti rantalenkille. ”Meidän” ranta on noin 4km pitkä ja me ollaan sen puolessa välissä. Tuuli oli melko kova (huomenna kovempi) mutta lämmin, meri kuohui ja aallot pauhasivat mutta vesi oli lämmintä. Niinpä me neljä sankaria taivallettiin eteenpäin. Yksi meistä meni uimaan (Siiri mummo)ja onneksi oli flexissä kiinni muuten aallot olisi vieneet mummon. Sohvi oli shokissa kun aallot ylsivät niin korkealle, että pienen noutajan tassut kastuivat. Kaikki kun eivät voi olla hurjapäitä🤷‍♀️.

Kun palattiin autolle niin googletettiin jo leirintäalueen vaihtamista. Oltiin kyllästytty tähän varapaikkaan ja odotteluun. Varsinkin koska täällä ei ole kuin muutama paikka johon haluttaisiin. Sitten päätettiin käydä respassa kysymässä what about our place? Tyttö hymyili ja sanoi, että corner place on teidän. WHAAT!!!!! Sitä paikkaa oltiin haluttu ja kysytty mutta oli varattu jollekin. No nyt nainen ja mies nauroi meille jes, it’s yours. Ei kuuleman ollut piilokamera eikä vitsi vaan totista totta.

Laukattiin autolle ja alettiin hyysäämään tavaroita paikoilleen uuteen paikkaan. Lisäkuva tulee kun saadaan teltta joskus pystyyn ja se onkin toinen juttu se.