Kanithos ja torstai

Edellinen yö satoi aika tasan tarkkaan paljon. Aamulla sadetakki heiluen ja koirat silmiä siristellen (tarvitsisivat lippalakit) menimme aamuasioille ja roksit vettä palasimme. Toimintasuunnitelma oli selvä. Eteenpäin vaikka miten sataisi ja kohti Evian saarta.
Pakattiin leiri kokoon, halasimme ihanaa emäntää ja lupasimme palata.

Totesimme, että tämä olkoon päivä kun nostamme käteistä automaatista. Se pelottaa mua ihan älyttömästi. Olen aivan varma, että se hirviö syö korttiin ja mitäs sitten tehdään. Siinä olisi naurussa pitelemistä jollei olisi yhtäkkiä korttia millä pelata. Me myös tykätään käyttää käteistä eli cash money.
No, paikallistettiin automaatti ja kas niitä olikin kaksi melko lähekkäin. Me tavallisen elämän sankarit mentiin reippaasti ja Petu työnsi korttinsa sisään ensin. Millä kielellä haluat palvelua? Koska Suomenkieltä ei voi valita 🤷‍♀️😂niin otetaan sitten englanti. Siihen asti menikin hyvin. Ruutuun lävähti neljä eri englanninkielistä saraketta. Yksi oli: muuta PIN koodiasi ja loput kolme…🤷‍♀️ sama kun olis lukenut hebreaa. Toinen automaatti sanoi samat asiat. Juostiin paniikissa pois. Heidi olisi sanonut,että ei missään nimessä kannata kysyä apua😂( Heidi tietää nämä jutut). Heidistä ei sen enempää tällä kertaa.

Laitoin sitten viestin Katjalle joka raukka yritti arvailla mitä automaatti puhui meille (kuvaahan siitä näytöstä ei ehtinyt ottaa kun juostiin karkuun).

Sitten Petu keksi idean, kysy siltä sun parhaalta ystävältä. Sehän on, kiitos Teemun ChatGPT. Hän tiesikin tomerasti mitä sanoa ja yritetään sitten uudestaan joku päivä.

Käyttiin myös kaupassa, Lidl ,yllättävän lähellä. Kuten aina, niin taaskin unohdettiin ottaa ostoskärry ulkoa. Petu käski mun juosta ulos kun joku tulee sisään. Minähän juoksin ja juoksin myös samantien takasin, koska varashälytin alkoi soimaan😂 onneksi katsoivat vaan meitä idioteiksi eivätkä vaivautuneet tekemään ruumiinetsintää eikä muutakaan kaivamista🙈

Ostokset suoritettua löysimme tämän paikan missä olla yötä. Ihan vastapäätä on Evia. Olemme kadunvarressa ja yläpuolella linna. Ja luoja tämä tuoksu. Onko se pinja vai mikä. Nuuskittiin Pinjaa mutta ei, ei avaudu meille tämä mausteinen tuoksu, vähän kuin Rosmariini mutta ei sinne päinkään😂olen varma ,että se on pinja ja silläsiisti.

Tässä sitten yötä ja huomenna sillan yli Evialle. Täällä lämpötila +18 ja pilvistä.

Tämä kirjoitus on omistettu mun rakkaalle isälle joka päätti lähteä taivaan portteja kolkuttamaan. Hän sanoi aina minulle ,että reissaa. Lähde Suomesta ja näe maailmaa. Parempi myöhemmin kuin koskaan mutta matkalla ollaan. Iso, ,iso halaus hänen puolisolle Pirjolle sekä myös minun äidille. Isi oli rakastettu koko elämänsä loppuun asti💔😭❤️